Risteilyn ensimmäinen retki kohdistui Luxoriin. Tässä aamuisessa kuvassa on Niilin varrelle pysäköityjä laivoja, joihin kuljetaan toisten laivojen läpi. Säästyy näppärästi parkkitilaa, en sitten tiedä miten tuolta rivistä keskeltä pääsee pois?
Kuninkaiden laakso sijaitsee Theban eli nykynimeltään Luxorin lähellä, aavikon laidalla suuressa kalliolaaksossa Niilin länsirannalla. Kuninkaiden laaksossa on kymmenittäin faaraoiden hautoja, joista kolmessa saa poiketa yhdellä lipulla. Lippu reiitetään haudan ovella ja näin saadaan hautojen kulumista rajattua. Valokuvaus on Kuninkaiden laaksossa ehdottomasti kielletty, tästä linkistä löytyy asiatiedon lisäksi yksi kuva Ramseksen värikkäästä haudasta jossa mekin poikkesimme. Kuninkaiden laaksossa on jatkuvasti meneillään kaivauksia joissa mukana myös suomalaisia egyptologeja. Video: Ykkösen aamu-tv: Kuninkaiden laakso on ehtymätön aarreaitta.
Muinaiset egyptiläiset arvostivat enemmän kuolemanjälkeistä elämäänsä kuin maallista vaellustaan. Kuolemasta alkoi pitkä ja vaarallinen retki, jonka aikana jumalien uskottiin koettelevan vainajaa. Päämääränä oli pääsy paratiisimaisen tuonelan onneen ja autuuteen. Kuninkaiden laaksosta löydetyt maalaukset kertovat sarjakuvamaisesti, mikä faraota odotti viimeisellä matkalla.
Hatshepsutin kuolintemppeli. Hatšepsut oli Egyptiä hallinnut naispuolinen faarao, joka pukeutui mieheksi. Hatšepsut nousi valtaan velipuolensa ja miehensä Thutmosis II:n jälkeen 1488 eaa. Hatšepsut kuoli 1466 eaa. Hänen isänsä oli faarao Thutmosis I ja äitinsä kuningatar Aahmes. Hän nai velipuolensa Thutmosis II:n, jonka kanssa hän sai kaksi tytärtä: Neferuran ja Hatšepsut-meriiran. Kumpikin tytär avioitui Thutmosis III:n kanssa.
Skarabee, muinaisen Egyptin pyhä koppis.
Niilin rantaa. Ei ehkä se kaikista kaunein kuvakulma. Teimme pienen risteilyn lounaspaikkaamme.
Karnatak- temppelialue. Vastaanottamassa sfinksit, joilla on oinaan pää ja tassujen päällä faaraopatsas. Mahtavan vaikuttava alue, jossa nähtävää ja ihmeteltävää riittää.
Aurinko laskee Niilillä.
