Koivu on aina ollut mulle erityisen tärkeä puu. Koivut kuvastaa Suomen kesää, ne sopii mun värimaailmaan ja tykkään myös pinnan elävyydestä ja siitä että vuodet näkyy. Koivusta tulee mieleen sen lehtien hyvä tuoksu, sauna, juhannus ja hiirenkorvat. Koivun lehdet vienossa kesätuulessa liikkuen, aurinko paistaa ja linnut laulaa....

Ihan uuden ulottuvuuden koin koivujen kanssa kun vierailin ekan kerran anoppilassa. He asuvat samassa talossa edelleen kuin husbendin ollessa pieni. Kerrostalon piha-aluetta koristaa kolme eksoottista puuta, koivua, jotka husbend on isänsä kanssa istuttanut pihaan. Lieneekö ollut Unkarinpojalla jo silloin Suomi mielessä -ehkä ei sentään mutta varmasti niistä jotakin tuttuutta on mieleensä jäänyt. Ehkä juuri koivut ovat saaneet hänet kiinnittymään Suomeen?

 

 

                                          Koivut ovat just nyt parhaimmillaan <3