Kun syyskuukin jo huomenna alkaa, on mun varmaan lopulta myönnettävä että on myös syksy. Olen viimeseen asti, kynsin ja hampain, sitä vastaan pyristellyt mutta nyt ei voi mitään. Kuin nöyrtyä ja myöntää tappionsa. Ei syksysssä mitään vikaa ole, en mä sillä. Oikeastaan on ihanaa, kun pimenee ja viilenee ja saa käpertyä peiton alle sohvalle ja polttaa kynttilöitä. Ja syksyn vaatteetkin on mun mieleeni enemmän kuin kesäiset värilliset. Mutta mun kesä nyt vaan oli niin i h a n a. Tahtoisin sen vielä jatkuvan.

Syksyni lohduksi lähdin mukaan AAMUKAMPA-haasteeseen, jossa kuvataan syksyn tuloa lokakuun lopulle asti. Joka toisena viikkona kohde on vapaa ja joka toisena viikkona sama vakikohde. Kiva idea, mukaan voit liittyä linkistä vielä parin päivän ajan!

Lähden mukaan kakkosviikolta, vapaalla kohteella. Tässä kuvattuna villiviini, joka kiertelee itseään muuriin tiukalla otteella. Vuorenkilvet ovat vielä vihreinä. Olen niin paljon omassa puutarhassa häärinyt, että kuvakin on omasta puutarhasta.

Ja sitten sienisaaliini Haapsalusta:

Ja eikun puutarhaan funtsimaan vakikohdetta, hmm. Olisiko kärhökaari, perennapenkki vai mikä, mun mukava syksyinen aamukampani.