Katselin toissailtana vuokraleffan Eat Pray Love ja vaikutuin. Elokuva on monella tapaa kuin minulle tehty! Tykkään yleensäkin elokuvissa jostain syystä New Yorkin tutuista kaduista ja puistoista, koko tunnelmasta. Siispä kiinnostuin ja ihastuin jo alussa.  Ja se tarina! kuin rohkeampi versio omasta elämästäni.... Julia Robertsin esittämä Liz on hukassa eikä tiedä mitä elämältään haluaa. Avioeron jälkeen hän päättää viettää vuoden Italiassa, Intiassa ja Balilla.... Ihania paikkoja, ihanat Intian fiilikset! Löysin leffasta monta yhtenäisyyttä omiin ajatuksiini ja varsinkin sisäisen tasapainon löytymiseen ja sen tärkeyteen. Vahvistusta ajatuksilleni siitä, että tasapaino ja tyytyväisyys on jokaisen ihmisen sisällä.

Tuo sisäinen tasapaino on kevään teemani, mihin satsaan. Vuosien tiivistahtinen opiskelu työn ohessa vei minut mukanaan ja aikaa omalle itselle ei jäänyt. Työminä ja ihmisyys toki kasvoi ja kehittyi opintojen myötä mutta minä itse, ja oma hyvän olon tasapainoni horjui pahasti. Nyt on aika palauttaa elämään ne pienet arjen hyvät, jotka tekevät minusta minut -ainakin itselleni. Ja kukapa olisi sen tärkeämpi. Minulle.

Eilen kirjastossa päätin, että luen kirjoja enemmän. Lukeminen on aina ollut se minun oma juttuni, johon isoveli jo nuorena kannusti. Nyt siis keskityn lukemiseen entistä enemmän. Lukemiseen keskittyminen vaatii rauhaa ja levollisuutta, oikeaa mielentilaa ja kun siihen imuun pääsee, se vie mennessään.  En edes muista, koska olisin viimeksi kiirehtinyt kotiin koska hyvä kirja on kesken ja odottaa minua. Siihen tavoittelen.

Kirjastokäynti oli oivallukseni lisäksi myös muuten täydellinen nautinto. Yläkerran kahviossa  latte- jäätelöhetkeäni (joka nielemisongelman vuoksi ei ollut ollenkaan nautinto)  säesti taidokkaasti pianoa soittava nuorimies. Todella kiva tunnelma. Ihmiset olivat hymyileväisiä tämän yllätyksen johdosta.

Ilta jatkui toisella tasapainoa edistävällä tekijällä, puutarhanhoidolla. Aloitin nimittäin uuden kurssin, jossa opitaan hoitamaan ja suunnittelemaan puutarhaa. Tulevana keväänä ja kesänä ei ole pitkiä matkojakaan tiedossa, joten aikaa puutarhan rapsuttelulle ja varsinkin puutarhassa oleilulle on paljon.

Mikään ei ole niin tärkeää kuin puutarhanhoito -eikä sekään ole niin tärkeää.

Lopuksi Eat Pray Love -tunnelmiin. Tässä Liz Intiassa (ja minä mielessäni myös). Taidan ostaa leffan itselleni, että pääsen palaamaan tunnelmiin.