Elävää pajua. Upea kaariporttikäytävä:)

Pyöryläinen oleskelumaja, jotain tälläistä olen myös funtsinut... Tosin Husbend heti tyrmää idean liian isona meidän rivaripihaan. Korkeus nyt ainakin on liiallinen. Taitaa olla muutenkin tosiaan liian massiivinen. Mutta kiva kuin mikä! Saahan sitä haaveilla.

Leijonapariskunta elävän pajupuun katveessa.

Ja ohjeet helppoon ruukkupajuun. Tästä linkistä lisää ohjetta.

En ole pariin vuoteen käynyt Marjamäen pajutilalla, nyt olen sinne hinkunut koko alkukesän. Syynä elävät pajutyöt. Omat elävä paju askarrukseni ovat saaneet kiinnostukseni heräämään ja katselinkin pajutilalla nyt ihan eri silmin. Aiemmin nämä eivät ole kovin paljoa koskettaneet. Tuskin olen täysin edes tajunnut, mitä elävät pajutyöt tarkoittaa.

Lahjatavaroiden tarjonta oli pajutilalla ehkä vähentynyt, mutta paljonhan sitä vieläkin on. Kahvilan herkkuja oli mahtavat valikoimat, vitriinissä rivissä herkku herkun vieressä. Aikas paljon oli myös kirjoja, melkein ostin tämän Elävät pajutyöt -kirjan, mutta en sitten kuitenkaan.

Kotona pihiyteni jo harmitti, päätin sen mennä hakemaan talteen koska painos on loppunut jo. Ehkä samalla mukaan tarttuu rautainen aurinkokello, joita siellä oli kaksi kivaa mallia. Toinen matala, toinen korkea. Aurinkokellosta olen haaveillut puutarhaani. Mutta kumpi on parempi?

Onhan nuo punotut pajutyöt myös kivoja, sellaisellekin kurssille voisi joskus mennä. Jos ei huvita valmista hankkia. Itsetehdystä saa vaan niin kivat fiilikset! Vaikka tuotos olisi vaatimattomampikin.

Oho, kukas se siihen tupsahti.