Parisen viikkoa sitten kävin vanhemmillani, kun keksin että heillä on kellarissa sellainen pikkupöytä josta saisin mainion istutuspaikan puutarhaan. Ja niinhän se löytyikin, vanha, rupsahtanut mutta ah niin tunnelmallinen korkea pikkupöytä sopisi kuin nakutettu suunnitelmaani. Eipä muuta kuin romun seasta sitä esille kaivamaan ja matkaan!

Pöydän kun sain kaivettua esille, pilkotti lattianrajassa tiiliskiviä. Juuri sellaisia vanhoja, ihania purkutiiliä mitä olin koittanut etsiskellä esim keltaisesta pörssissä tuloksetta. Jackpot! Tiiliskivistä sitten rimpautin saman tien Husbendille, että tulisiko niitä kotiin kantamaan (reilu 30 kappaletta) ja kävelin siinä puhuessani ympäri sitä rintamamiestalon kellarikerrosta kun silmiini osui vanha hyljätty saunan penkki! Ei voi olla totta, ajattelin. Täydellinen mietiskelypenkki on siinä. Olin miettinyt erilaisia versioita, kokonaan puisia, kokonaan betonista ja niiden yhdistelmää mutta aikaisemmin mikään penkki ei ollut tyydyttänyt. Tämän saunanpenkin näin heti sieluni silmin täydellisenä, mustaksi maalattuna kaunokaisena. Ja eikun matkaan sekin. Ihan joulufiilis, hih.

Tiiliskivet on kuulemma yli 100 vuotta vanhoja, paikallisen tehtaan sahan alueelta. Ne pääsivät elävän pajuaidan reunakiviksi ja on niitä muutama mausteena myös grillipihan puolella mukulakiveä elävöittämässä. Huomio, kumpikaan alue ei ole vielä kokonaan valmis mutta enpä malttanut olla kuvaamatta....

Ja sitten musta kaunokaiseni. Vai mitä olette mieltä? Mee like!